keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Vahassa ja vedessä

Tänäkin vuonna laitoin preparoituja hyasintin sipuleita
vesikasvatukseen jääkaappiin marraskuussa.
Otin yhden niistä lämpimään viikko sitten, 
montaa kukassa olevaa hyasinttia ei hajuherkkä pääni kestä yhtä aikaa.
Kaksi valkoista säästän uudeksi vuodeksi,
saavat olla vielä tämän viikon jääkaapissa.

Kukkanuppu lämpimään huoneilmaan siirretyssä sintissä pullistuu päivä päivältä.



Ostin ekaa kertaa vahalla vuoratut sipulikasvit. 
Ihan vaan kokeilumielellä.
Hyasintti on ollut viikkotolkulla samassa nuppuvaiheessa,
en tiedä, tuleeko siitä ikinä mitään. 

Mutta amaryllis valkoisessa vahahunnussaan 
on pinnistänyt näkyville kolme kukkavanaa,
jotka päivä päivältä venyvät pituutta.
Katsotaan, mihin kohtaan kukinta osuu, ehkä juuri jouluviikolle...



Helppohoitoisia joulukukkia, 
toinen on koko ajan vedessä
ja toista ei kastella ollenkaan :)

lauantai 9. joulukuuta 2017

Tytönkorentoja kesältä 2017

Sateiseen aamuun kuvamuistoja viime kesältä,
jolloin korentoja oli mökkimaisemissa lennossa
valitettavasti aiempia kesiä vähemmän.
Ei tosin mikään ihme, kun kelit olivat mitä olivat.
Joitakin yksilöitä sain kuitenkin ikuistettua,
ja lajitkin on määritetty.

Hoikkatytönkorento (naaras) paistatteli päivää järviruo´on varrella viime juhannuksena.


Hoikkatytönkorennosta tapasin myös violacea-värimuodon.


Seuraavassa kahdessa kuvassa näkyy nuori hoikkatytönkorento (koiras).
Nuoren korennon väritys on harmahtava, väri muuttuu vanhempana.



Hoikkatytönkorento limenkeltaisena!


Ensi vuonnakin lentää mökkimaisemissa hoikkatytönkorentoja :)


Sirotytönkorento


Sirotytönkorento lounaan parissa lepän lehdellä.


Sirotytönkorento


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Sata!



Sini-valkoisin värein 
valokuvakollaasillani
toivotan ihan jokaiselle
upeaa itsenäisyyspäivää 
Suomen juhliessa 
100-vuotista itsenäisyyttään!


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Viime kesän löydöt

Löysin viime kesänä mökkimaastosta pari sellaista luonnonkukkaa,
jotka aiemmin ovat jääneet minulta jostain syystä rekisteröimättä.

Pikkutalvikki (Pyrola minor) vaatii viihtyäkseen
kohtuullisesti kosteutta, sanoo Luontoportti. 
En ensin kuvatessani tajunnut, että talvikki on ihan täydessä kukassa!
Paljon enempää kukat eivät tuosta avaudu, ovat siis lähes umpinaiset. 
Eivätkä tuoksu. Mutta ihan sieviä olivat ojan pientareella metsikön laidalla.


Mesiangervoa mökillä kasvaa paljon,
mutta ensi kertaa havaitsin mökkitontin läheisyydessä
sikoangervoa (Filipendula vulgaris).
Sen levinneisyys noudattelee Luontoportin mukaan 
melko tarkoin pronssi- ja rautakauden asuttuja seutuja. 


Sikoangervo tunnetaan juurimukuloistaan.
Niitä on kuulemma viikinkiajalla käytetty ihmisten ravintona. 
Luontoportin infon mukaan myös vapaina kasvatettavat siat
tonkivat ja syövät mukuloita halukkaasti,
mistä kasville on johdettukin sen suomenkielinen nimi.

Eikö ole ihanaa, kun vielä näin aikuisenakin saa oppia uusia asioita?
Itse olen aina ollut kiinnostunut luonnon floorasta,
mukavaa, että sitä voi harrastaa ihan pihapiirissäkin.

Ja loppuun vielä perinteikkääät luonnonkukat, päivänkakkarat,
tuomaan piristystä harmauteen ja sadepäivän iltaan!


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Pari uutta

Kun ei ole muutakaan kuvattavaa kaiken tämän harmauden keskellä,
laitan kaksi viimeisintä akvarelliani esille.

Eka jatkaa norsu-teemaa. Tämä työ sai nimekseen Lean on me.


Toiseen maalaukseen minut innoitti
kesällä 2016 mökillä mieleeni jäänyt
yksinäisen ja surullisen oloinen joutsen.
Työ on nimeltään Sielunlintu.